Työntekijöitä on kuultava ilmastonmuutoksessa

 

Maailman lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n viime lokakuussa julkaiseman raportin mukaan maailman kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava niin energian tuotannossa kuin teollisessa valmistuksessa vuoteen 2050 mennessä 70-90 prosenttia, jotta ilmaston lämpeneminen olisi mahdollista rajoittaa 1,5 asteen.

Viesti on selvä, Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa on kiirehdittävä. Vaihtoehtoja ei ole, sillä ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jo nyt negatiivisesti niin ihmisten elinolosuhteisiin, elinkeinoihin kuin työhön.

Fossiilisista polttoaineista riippuvaisen talousjärjestelmän muuttaminen vähäpäästöiseksi edellyttää suuria muutoksia teollisuudessa ja teknologiassa, uusia energia- ja liiketoimintamalleja sekä kiertotalouden tuntuvaa lisäämistä tuotanto- ja kulutustavoissa. Työntekijöitä, heidän perheitään ja läheisiään ei saisikaan jättää yksin ratkomaan ongelmia, joita aikamme suurin yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros aiheuttaa. Muutokset on tehtävä hallitusti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti eli pienituloisemmat eivät voi joutua maksamaan suhteellisesti enemmän muutoksista. Yksi kansalaisten suurimmista huolenaiheista on työpaikkojen pysyvyys ja toimeentulo.

Pariisin ilmastokonferenssin yksi tärkeistä päätöksistä oli, että työntekijät ovat itse mukana vaikuttamassa siihen, että kussakin maassa tehtävä ilmastopolitiikka mahdollistaa kunnon työpaikat.  Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittava järjestelmän muutos onnistuu varmimmin, kun sille saadaan kaikkien tuki.

Ilmasto- ja energiapolitiikan pitääkin olla sekä oikeudenmukaista että osallistavaa. Ilmastopolitiikkaa tehtäessä olisi varmistettava niin työntekijöiden toimeentulon turvaaminen kuin panostettava hyvälaatuisten uusien työpaikkojen syntyyn. Negatiivisia työllisyysvaikutuksia on pystyttävä ennakoimaan ja luoda työntekijöille polku uuteen työhön päivittämällä heidän osaamistaan jo aiemman työsuhteen aikana.

Kansainvälisten velvoitteidensa täyttämiseksi EU komissio valmisteli “Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketin, jossa on useita lainsäädäntöehdotuksia. Pakettiin sisältyy mm. Euroopan energiaunionin hallintoa koskeva asetus, jolla tehostetaan Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja seurantaa yhdennettyjen kansallisten suunnitelmien pohjalta. Sen hallintoa koskevassa osuudessa todetaan mm. että kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien valmistelussa pitäisi kuulla tasapuolisesti sidosryhmiä eli ammattiliittoja, kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoelämää.

Suomessa tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että samalla kun yritykset päivittävät strategioitaan ja tuotteitaan ilmastokestäviksi ne arvioisivat myös työntekijöidensä osaamistarpeet ja tarjoaisivat heille koulutusta. Meidän on hyvissä ajoin ymmärrettävä millä aloilla muutos vaikuttaa ja mitä uusia taitoja ilmastonmuutoksen vastaaminen edellyttää. Ja sitten on laitettava toimeksi.

Yksi mahdollisuus olisi laajentaa muutosturvaa siten, että se oikeuttaisi uudelleen koulutukseen jo työsuhteen aikana. Koulutuksen maksaisivat nykykäytännön mukaisesti niin työnantaja kuin valtio. Lopputulemana on valmiimpi Suomi, joka pystyy vastaanottamaan ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ja maa, joka näyttää esimerkkiä koko Euroopalle ja maailmalle.