Ihmisoikeudet ovat myös yritysten vastuulla

Yritysten yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan yritysten velvollisuutta kunnioittaa ihmisoikeuksia koko globaalissa alihankintaketjussaan. Suuressa kuvassa ihmisoikeuksien kunnioittaminen on tapahtunut vapaaehtoiselta itsesäätelypohjalta, mutta se ei ole ollut riittävää. Kansainvälinen työjärjestö ILO on vuonna 2017 arvioinut 21 miljoonan ihmisen olevan pakkotyövoiman uhreja. Luku sisältää 5,5 miljoonaa lasta, joka vastaa siis koko Suomen väestömäärää. Tilanne ei ole hyväksyttävä.

Suomen kenties eniten mediahuomiota saanut tapaus on ollut ns. ananasmehuskandaali. Brittiläinen ihmisoikeustutkija Andy Hall paljasti Finnwatchin toimeksiannosta vakavia loukkauksia ihmisoikeuksia kohtaan, thaimaalaisilla elintarvikealan sopimusvalmistajilla. Suomalaisesta vähittäiskaupasta näiden yritysten tuotteita myytiin ainakin Pirkka-, Rainbow- ja Eldorado-tuotemerkeillä. Finnwatch toteaakin vuoden 2013 raportissaan, että vähittäiskauppojen omien tuotemerkkien verrattain halvat hinnat syntyvät osin pakkotyön ja ihmiskaupan ansiosta.

Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että yritysten vastuuta ei voi jättää vapaaehtoisuuden varaan. Siihen tarvitaan sitovaa EU-tasoista lainsäädäntöä.

Suomi ei ole asian kanssa yksin, vaan esimerkiksi Ranskassa, Hollannissa ja Sveitsissä on lähdetty kiristämään lainsäädännöllä yritysten yhteiskuntavastuuta. Molempien maiden periaatteet perustuvat ajatukseen ”Human Rights Due Diligence”, Suomeksi yritysten huolellisuusvelvoite. Huolellisuusvelvoite tarkoittaa sitä, että yritys tunnistaa, välttää ja vähentää negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksiaan.

Myös YK on julkaissut omat periaatteensa yritysten ihmisoikeusvastuusta. YK:n mukaan on selkeää, että yrityksillä on moraalinen velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta on valtion velvollisuus suojella ihmisiä näiltä loukkauksilta. Samoin ihmisillä on oltava oikeus oikeusturvaan ja hyvitykseen. Tämä ei ole mahdollista ilman lainsäädännön tuomaa suojaa.

Kyynikot usein argumeintoivat sääntelyn tiukentamista vastaan sanomalla, mitä lainsäädännön tiukentaminen Suomessa auttaa globaaleissa alihankintaketjuissa, jos kohdemaan lainsäädäntö joka tapauksessa on heikompaa. Minusta tämä on ihmisarvoa väheksyvää ajattelua. Omaan moraalikäsitykseeni ei mahdu se, että yritysten ja ihmisten oikeudet olisivat keskenään kauppatavaraa.

Onneksi kehitys on viemässä Suomessakin toivottuun suuntaan. Yhä useampi kuluttaja on kiinnostunut yritysten yhteiskuntavastuusta ja tekee ostopäätöksiään sen perusteella. Monet suomalaiset yritykset ja ammattiliitot ovat liittyneet #ykkösketjuun-kampanjaan, jonka tavoitteena on saada Suomeen ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki. Tämä laki velvoittaisi yrityksiä välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.

Tehokkaimmillaan yhteiset eurooppalaiset yhteiskuntavastuukriteerit tekisivät meistä globaalissa kilpailussa vahvemman ja samalla ne yhtenäistäisivät esimerkiksi Suomessa toimivien monikansallisten yritysten toimintaa. Kuluttajat voisivat puolestaan luottaa siihen, että yritysten yhteiskuntavastuu perustuu selkeisiin kriteereihin, ei pelkkään vapaehtoisuuteen tai kauniisti muotoiluihin lauseisiin.

 

Jaana Ylitalo, SDP

Olen allekirjoittanut niin yritysvastuulaki – vetoomuksen kuin verokikkailu kuriin – vetoomuksenkin ja toivon, että myös sinä tekisit näin.