EU:n on edistettävä ihmisoikeuksia jokaisessa jäsenmaassa

 

Euroopan unioni on sitoutunut edistämään ja suojelemaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta maailmanlaajuisesti. Ihmisoikeuksia käsittelevät sitoumukset on kirjattu EU:n ihmisoikeussopimukseen, joka on solmittu alun perin vuonna 1950. Sopimus tarkoituksena on taata kaikille siihen sitoutuneiden jäsenmaiden kansalaisille ja maassa asuville ulkomaalaisille mm. sanan- ja uskonnonvapauden, oikeuden vapauteen ja turvallisuuteen sekä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että ihmis- ja sosiaaliset oikeudet ovat olleet alusta saakka yksi EU:n kulmakivistä.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Olemme nähneet populistisen oikeiston nousun monissa suurissa Euroopan maissa. Kuluneen vuosikymmenen aikana populistiset ja kansallismieliset puolueet ovat nousseet valtaan tai merkittäviksi poliittisiksi voimiksi mm. Unkarissa, Puolassa, Itävallassa, Italiassa, Ranskassa ja Hollannissa. Näitä puolueita yleensä yhdistää viestit poliittista järjestelmää ja ”eliittiä” vastaan, tavallisen kansan puolesta. Paradoksaalisesti valtaan päästyään puolueet alkavat kuitenkin rajoittaa kansan oikeuksia.

EU-vaaleissa tämä realisoituu siten, että äänestämällä tavallisia suomalaisia puolueita, kuten kokoomusta ja perussuomalaisia, äänestät samalla kansallismielisiä populisteja. Parlamentissa päätöksiä tekevät parlamentin poliittiset ryhmät, eivät niinkään jäsenvaltioiden puolueet. Siksi on ensiarvoisen tärkeää ottaa selvää, mitä oikeasti äänestää suomalaisen ehdokkaan kohdalla. SDP:n oma parlamenttiryhmä S&D:n tavoitteena on tehdä euroalueesta hyvä sosiaalisten asioiden ja talouden unioni.

Miten tätä kehitystä voi torjua?

EU:lla on periaatteessa kaksi keinoa yrittää saada jäsenvaltionsa pysymään yhteisesti sovitussa, ihmisoikeuksia kunnioittavassa, linjassa. Nämä ovat painostaminen budjettiprosessilla siten, että se leikkaisi jäsenvaltion tukia. Toisena vaihtoehtona on äänivallan rajoittaminen, mikäli jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti ihmisarvoa.

Molemmat keinot ovat valitettavasti tällä hetkellä pitkälti teoreettisia. EU perustuu jäsenvaltioiden yhteiseen päätöksentekoon, joka vaatii yhteisymmärryksen saavuttamista. Komissio onkin esittänyt tämän vuoden alussa, että EU:n veropolitiikassa voitaisiin vaiheittain lisätä määräenemmistöpäätöksiä yksimielisyysvaatimuksen sijaan. EU:n pitäisi voida leikata tukia, jos jäsenmaassa tapahtuu selkeitä rikkomuksia ihmisoikeuksia vastaan. Verotus voi olla askel siihen suuntaan.

Pienille maille, kuten Suomelle, veto-oikeuden mahdollinen menettäminen on tietysti hankala asia. Me joudumme arvioimaan, onko parempi ajaa pienissä asioissa omaa kansallista etua vai näemmekö EU:n yhteisenä projektina edistää yhteisiä arvoja, kuten ihmisoikeuksia? Populismi ja rikkomukset eivät saa saada unionissa jalansijaa ja siksi näilläkin vaaleilla on merkitystä. Äänestämällä sosiaalidemokraatteja, huolehdit osaltasi siitä, ettei yhteinen eurooppalainen arvopohja katoa altamme.